Epämääräinen muhkuraisuus vaivaa lähinnä kyljellä nukkuessa, samoin rintaliiviä pukiessa, ja ajoittain myös pienenä särkynä. Muhkura muistuttaa isoa rintasyöpäkasvainta; juuri semmoista, jonka löysin silloin, kun tauti todettiin. Ilkeä ja kipuileva. Nyt rinta tuntuu samalta. Onneksi ensi kuussa on taas käynti Töölön plastiikkakirurgilla sekä mammografia muine tutkimuksineen. Saapahan taas mielenrauhan vähäksi aikaa.
Arpien parantumiseen en ole täysin tyytyväinen. Arpihoidosta ja -teipistä huolimatta arvet ovat paksuuntuneet ja punoittavat osittain. En tiedä, voiko niille tehdä enää mitään. Onneksi en ole menossa tissikisoihin eikä minulla ole tapana käyskennellä yläosattomissa pitkin kaupunkia. Täällä kyllä vilauttelen... Onpahan ainakin jotain, mitä vilautella entisen montun jälkeen ;)
 |
| Siinä se nyt on. Onneksi muhkuraa ei sentään paljaalla silmällä näe. |
 |
| Noin yhdeksän kuukautta leikkauksesta eli nyt |
 |
| Noin kuukausi leikkauksesta |
Musta toi on komee :D muhkuista viis.
VastaaPoistaMinustakin näyttää hyvältä. Mietin vaan, kun kyseessä on säädetty alue, sille on merkitystä arpikudoksen muodostumiselle. Sen lisäksi alkuvaikeudet kenties vaikuttavat arpikudoksen muodostumiseen. Huomaan, että nänniä ei vielä ole. Kun senkin tehdään, tulos on ilmeisesti vielä luonnollisempi. Erikokoisia rintoja on normaali luonnollinen ilmiö. Omat rinnat on eri kokoa. Eli yleisvaikutus on mahtava, kunhan kipuja ei olisi. Olet "alan ihmisiä" ja kenties olet samaa mieltä kanssani, että kudos arpeutuu sisältäkin, eli muodostuu joitakin kiinnikkeitä. Se vatsaturvotus harmittaa, mutta kai sillekin on selitystä ja "turnipsi" häviää. Käsitykseni, jokainen syöpähoito vaikuttaa elimistöön niin, että vastustuskyky, paraneminen ja normaalitoiminta häiriintyy. Ja kun hoitosi vielä jatkuu. Tuli mieleen, ehkä kenties vatsavaivojen avuksi olisi kompressiopaita tai tukivyö... Mutta jos itse olet tyytyväinen haitoista huolimatta, niin hyvin menee. Terveisiä paljon.
VastaaPoistaVikki