Silmiäni on tutkittu, niin kauan kun jaksan muistaa. Suurin osa lääkäreistä on tullut siihen tulokseen, että silmiäni vaivaa krooninen sidekalvontulehdus. Diagnoosin seurauksena olen tiputtanut sekä allergia- että antibioottitippoja silmiini kymmeniä erilaisia. Toiset lääkärit taas ovat vakuuttuneita silmieni kuivuudesta. Kuivasilmäisyyteen olenkin saanut reseptillä tippoja, mutta niistäkään ei ole ollut apua.
Kävin silmälääkärillä nelisen vuotta sitten. Ajattelin, että silmälasit ovat ainut pelastukseni, koska lasit toimisivat sidekalvoinani eli keinotekoisena silmän pintana, enkä tuntisi tuulta silmämunissani. Näkisin myös lukea pienetkin opasteet sadan metrin päästä eli mielestäni asia oli sillä selvä.
Silmälääkärin mielestä silmissäni ei ollut mitään vikaa, paitsi että silmän pinta oli muhkurainen. En kuulema missään nimessä tarvinnut silmälaseja. Kyselyyni hän vastasi: "voinhan minä sinulle silmälasireseptin kirjoittaa, jos välttämättä haluat. Omasta mielestäni sinä tuhlaat siinä vain rahasi, ja silmäsi laiskistuvat". Yhtä omituisen vastauksen sain myös kyselyyni päänsäryistä, jotka monesti liittyvät lukemiseen. Lääkäri kommentoi asiaa näin: "päänsärky, joka liittyy silmiin, on yhtä epätodennäköinen, kuin jalkasilsan tarttuminen samassa vuoteessa vuodevaatteiden välityksellä".
Oireet pahentuivat, sillä silmän päällä oleva sidekalvo (kyynelfilmi) meni välillä ryppyyn, ja aiheutti kipusignaalin. Tämän seurauksena tietokonenäytön tuijottaminen sattui kohtuuttomasti. Välillä työantajakin ihmetteli, miksi tuijottelen kaukaisuuteen silmiä räpytellen enkä tee töitä. Selitykseni silmäkivusta vaikutti varmaan oudolta.
Työterveydestä sain lähetteen jatkotutkimuksiin. Tutkimuksissa todettiin, että silmieni Meibomin rauhaset ovat tukkeutuneet, ja rauhasten tukkeutumisesta aiheutuneet niin sanotut silmäfinnit olivat vaurioittaneet silmän pintaa. Silmälasikyselyyni vastattiin, että näköni on hyvä, eivätkä silmälasit voi korjata kuivasilmäisyydestä johtuvaa hetkellistä näkökyvynpuutosta.
Meibomin rauhaset toimivat samoin kuin ihohuokoset. Ihohuokoset erittävät talia iholle rasvaten sitä. Meibomin rauhanen erittää öljyä kyynelnesteeseen, joka voitelee ja hoitaa silmän pintaa. Kun huokonen tukkeutuu, siitä muodostuu,
yksinkertaisesti sanottuna, finni.
Silmäni ovat erittäin kuivat, sillä öljy puuttuu silmieni kyynelnesteestä lähes kokonaan tukkeutuneiden Meibomin rauhasten takia. Ärsyttävintä on, että silmiäni koskee kokoajan. Syövän adjuvanttihoito, tamoksifeeni, ei helpota tilannetta. Välillä toivoisin, että voisin pitää silmiäni kiinni kokoajan, ettei vähäinenkin kyynelneste pääsisi haihtumaan silmän pinnalta.
Silmäfinnejä omassa silmässäni, pienimmät eivät edes näy kuvassa |
Ennen toimenpidettä silmää tuli lämmittää lämpöisellä liinalla tai vedellä. Sen jälkeen lypsäminen aloitettiin liikuttamalla ja painamalla vanupuikkoa ylös ja alas pitkin ylä- sekä alaluomen reunaa. Suoritin hoitoa orjallisesti, sillä se vaikutti pieneltä vaivalta silmäkipuani ajatellen. Viikon jälkeen en ollut enää yhtä motivoitunut, sillä hoito turvotti luomet. Luomet kipeytyivät niin pahasti, etten voinut koskea niihin enää. Lopetin hoidon, sillä toimenpide oli kivulias enkä huomannut vastaavaa hyötyä. Kenties kokeilua pitäisi jatkaa jälleen, sillä silmäfinnien jatkuva silmän pinnan pahoinpitely ja silpominen koskee vimmatusti. Toisena vaihtoehtona lienee silmien ikiuni tai sokeus kevään kauneudelta.
PS. Jos joku haluaa lukea asiasta lisää, tässä muutama linkki, joista kuviakin nappasin.
kuivasilmäisyys vaivaa
kyynelteiden rakenne