Kohti uutta rintaa vol 8 (muhkura tissi)

"Moi, miten tissi ja vatsa voi?", kysyi hän. "Siinähän se. Muhkuraisena ja isompana kuin toinen. Vatsassa on kuin turvonnut turnipsi ja arpien päät näyttävät pirun sarvilta", samalla huomasin, ettei kukaan ollut kysynyt leikatusta rinnasta aikoihin. Vaikka aikaa on kulunut, niin rinnan sisäinen kovettuma ei ole sulanut. Kova patti täyttää neljänneksen rinnasta ja tarkasti katsoen tissi on hiukan kulmikas. Siitä huolimatta en kadu leikkausta, koska povi näyttää muuten naiselliselta, eikä muhkuroita näe paljaalla silmällä.

Epämääräinen muhkuraisuus vaivaa lähinnä kyljellä nukkuessa, samoin rintaliiviä pukiessa, ja ajoittain myös pienenä särkynä. Muhkura muistuttaa isoa rintasyöpäkasvainta; juuri semmoista, jonka löysin silloin, kun tauti todettiin. Ilkeä ja kipuileva. Nyt rinta tuntuu samalta. Onneksi ensi kuussa on taas käynti Töölön plastiikkakirurgilla sekä mammografia muine tutkimuksineen. Saapahan taas mielenrauhan vähäksi aikaa.

Arpien parantumiseen en ole täysin tyytyväinen. Arpihoidosta ja -teipistä huolimatta arvet ovat paksuuntuneet ja punoittavat osittain. En tiedä, voiko niille tehdä enää mitään. Onneksi en ole menossa tissikisoihin eikä minulla ole tapana käyskennellä yläosattomissa pitkin kaupunkia. Täällä kyllä vilauttelen... Onpahan ainakin jotain, mitä vilautella entisen montun jälkeen ;)

Siinä se nyt on. Onneksi muhkuraa ei sentään paljaalla silmällä näe.

Noin yhdeksän kuukautta leikkauksesta
eli nyt

Noin kuukausi leikkauksesta