Katsastettu

Muotopuolen katsastuksessa ei koettu suurta draama. Oireeton, kunnes katsastetaan taas eli noin kolmen kuukauden päästä.

Gammakuvaus meinasi jäädä jälleen sydämettömäksi, sillä kanyyli ei sujahtanut suosiolla arpeutuneisiin suoniin. Tilanteen pelastajaksi riensi anestesialääkäri tukka pystyssä puukengät kopisten ja tyrkkäsi neulan ykkösellä lähimpään suoneen. Ei kirvellyt enää keittosuolaliuos eikä angio, mutta käsivarsi sai uuden vanutollon ja teipin entisten seuraksi.

Lääkärin vastaanotto oli reseptillisesti yltäkylläinen. Muilta osin tunsin pientä ärtymystä, koska minut vastaanotti taas eri onkologi. Ai niin, eihän hän ollut valmis onkologi. Hän oli erikoistuva lääkäri, joten toivomani pitkä ammattikokemus ja varmuus puuttuivat. Näreissäni kuuntelin erikoistuvan kuvailemia tuntemuksia, joita hän kuvitteli minun kokevan sairauden alussa ja nyt. Hän kenties jakoi muiden syöpäpotilaiden tuntemuksia oletuksella, että jokainen potilas tuntee samoin. En innostunut ruotimaan tuntemuksiani hänelle. Vai olenko edelleen liian herkkänahkainen?

Vastaanotto jatkui yllätyksettömästi.

Minä: "Minulla on ollut tätä ihottumaa. Epäilen, että se johtuu tamoksifeenistä. Onkohan se yleistä, ja minkälaista ihottumaa se yleensä aiheuttaa?"
Erikoistuva: "Kaikenlainen ihottuma on mahdollista. Eri elämäntilanteissa ihottumaa tulee ja menee."
Minä: "Minulla on edelleen tätä närästystä. Olen käyttänyt kuurinomaisesti protonipumppuinhibiittorina Somacia, mutta närästys jatkuu aina vaan. Edellinen lääkäri oli sitä mieltä, että jatkuva närästys tulisi tutkia gastroskopialla. Mitä mieltä sinä olet?"
Erikoistuva: "Ikävä kyllä närästys kuuluu tämän sairauden haittoihin. Monelle siitä jää pysyvä haitta. Kirurgien mielestä Nexium on tehokkaampi ppi-lääke, joten määrään sitä sinulle."
Minä: "Kyljessäni on outoja kiputuntemuksia. Niitä oli jo sädehoidon aikana, mutta silloin epäiltiin, että ne johtuvat mahdollisista arpeen tulleista kiinnikkeistä. Kylkikipu ei kuitenkaan ole yksistään arven lähistössä. Pitäisikö se kuvata?"
Erikoistuva: "Kyllähän noita kiinnikkeitä voi olla pitkälläkin matkalla. Seurataan tilannetta. Seuraava kontrolli on kuitenkin jo kolmen kuukauden kuluttua."
Minä: "Millaisena näet selviytymismahdollisuuteni?"
Erikoistuva: "Tilanteesi on kerrassaan erinomainen. Tulevaisuutesi on taattu ja tulet täysin terveeksi".
Minä: "Mihin perustat näkemyksesi?"
Erikoistuva tutkii tietokoneruutua ja selaa tietojani: "Tuota, noin niinkuin, nämä labratulokset näyttävät sillälailla hyviltä. Asiasi ovat yksikertaisesi hyvällä mallilla..."

Erikoistuva ei antanut odottamaani analyysiä tai tilastollista todennäköisyyttä selviytyjistä, joiden syöpä on laatua HER2 positiivinen sekä estrogeeni että progesteroni positiivinen, gradukseltaan 3 (aggressiivinen), kiinteän kasvaimen ollessa 1,5 cm, DCIS:ää muualla rinnassa ja kainalossa yksi metastaasilöydös.

Vastaanotosta jäi käteen mielikuvituksillinen tsemppihali ja opetellut hurraa huudot normaaleihin laboratoriotuloksiin. Luonnollisesti parempi sekin kun jobinposti!!