Ilmaista hoitoa

Törmäsin uudenlaiseen lohdutuksen muotoon, kun ei-syöpäinen kanssaihminen lohdutti minua. Saan olla kiitollinen, että syöpähoidot ovat ilmaisia. Valitin kuulemma liikaa ansionmenetyksestä. Valistin häntä, että jokainen käyntikerta maksaa, eivätkä matkatkaan ole yleisestä luulosta huolimatta ilmaisia. Itse asiassa pelkkä sairaus on maksanut minulle noin 2000 euroa, ja ansionmenetyksen kanssa summa nousee lähelle 8000 euroa. Ilmaistako?

Pelkkä syöpäsairaus ja selviytyminen arkirutiineista masentaa. Monille syöpäpotilaille ei riitä pelkkä sairauden aiheuttama henkinen konkurssi, vaan koko talous menee uusiksi. Perheellisen syöpäpotilaan sairastaminen kuormittaa tervettä osapuolta, ja perheettömiltä puuttuu taloudellinen tukipilari kokonaan. Maailma ja arjen kustannukset pyörivät normaalisti, mutta potilas ei sairaudeltaan ansiotöihin kykene. Stressi toimeentulosta heikentää paranemisprosessia, ja moni joutuu palaamaan töihin vielä toipilaana. On myös potilaita, jotka eivät kykene enää palaamaan nykyisiin töihinsä esimerkiksi työn raskauden takia. Monen rintasyöpäpotilaan kädet turpoavat leikkauksen jälkeen, ja kädettömyys jatkuu lymfahoidosta tai tukihihasta huolimatta. Jatkossa on uudelleen kouluttautuminen, työttömyys tai työkyvyttömyyseläke.

Katson olevani onnellisessa asemassa, sillä kykenen näillä näkymin palaamaan töihin 22.5. Uskon, että kunnon toipuminen tekee hyvää, vaikkei se taloudellisesti kannatakaan. Omalla kohdallani pankki on ollut varsin joustava. Yritän myös suhteuttaa asioita, sillä tuttavani syöpähoidot maksavat 50000 euroa, eikä Kela korvaa summasta mitään. Siihen nähden hoitoni ovat ilmaisia, ja mitäpä sitä ei henkikultansa pitimeksi tekisi.