keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Paistaa se päivä risukasaankin



"Et vastannut, vaikka soitin jo aiemmin!" Puhelu alkoi näpäytyksellä, jonka tiesin olevan soittajalle välttämätön pahanolon helpotus. Potilaassakin oli vikaa! Soittaja ajatteli takuulla, etten ole sen parempi kuin hekään. Enkä näin ole väittänytkään.

Tiesin heti, mistä puhelussa oli kyse. Kärkevä palautteeni oli nähtävästi käsitelty, ja ruoskinta aloitettu. Soittajasta huokui kitkeryys, jota näpäytys ei riittänyt lievittämään. Puhe pysyi asiallisena vain tiukalla konekiväärimäisellä tahdilla, jossa ei ollut pienintäkään hengähdystaukoa. Minun oli turha yrittää sanoa mitään; sopivaa väliä ei tullut. Tosin olisin vain kiittänyt hyvistä uutisista, sillä sairauslomatodistus oli vihdoin postitettu kymmenien muiden papereiden kanssa 1,5 kuukauden odotuksen jälkeen. Nähtävästi myös palvelurattaita oli rasvattu kylmällä hiellä, sillä sädehoitoni alkaa sittenkin 3.2. viime viikon peruutusuutisista poiketen. Hyviä uutisia siis, pitkästä aikaa! Täältä tullaan viiden viikon seuralaiseni, Kerttu the radiator. Olen valmis sekä kypsä, tähän kaikkeen.

9 kommenttia:

  1. ”Kärkevä palautteesi” siis tuottaa hedelmiä. Entä jos olisit kiltti ja luottaisit hoitotiimiin, miten sinulle kävisi? Millä viiveellä pääsisit hoitoon?
    Siis jos kommunikointi menee liian vaikeaksi, kannattaa vähän kysellä ja antaa palautteita. Yleensä on suuri arvoitus vain, kenelle sen pitäisi osoittaa. Nykyään keskussairaalan ”maailma” on niin muuttunut, että sama lääkäri tekee työtä eri paikoissa ja aiemmin konkreettinen ”oma lääkäri” on muuttunut kasvottomaksi hoitotiimiksi ja hoito pilkataan eri tahojen välissä niin, että vaikea sanoa, kuka loppujen lopuksi ottaa vastuun, jos jotain menee pieleen.
    Hyvää matkaa sädehoitoon ja tavataan seuraavassa blogissasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen juurikin miettinyt tuota samaa. Mitä jos en vaatisi mitään?! Kävisikö huonosti :o Ei voi tietää. Mun hoitojen piti olla ohi jo helmikuun puolessa välissä. Nythän ne on siirtyneet kokoajan...
      Laitoin palautteen koko konsernin johtajalle (katsoin netistä) ja syöpäosastosta vastaavalle ylilääkärille. Ylilääkäri kirjoittikin mulle pitkän meilin ja pyyteli anteeksi. Kuulemma monelta epäkohdalta olisi vältytty, jos resurssit olisivat samat kuin yliopistollisessa sairaalassa, jossa lääkäri näkee potilaan joka hoitokerralla. Mietinpä vaan, että jos siellä saa parempaa ja yksilöllisempää hoitoa, niin mitä jos kaikki potilaat haluavat jatkossa hoitoa sieltä. Riittääkö siinä tapauksessa resurssit yliopistollisessa sairaalassakaan?
      Osastosta/poliklinikasta vastaava lääkäri ei voi olla "keikkalainen", joten hän vastaa hoidosta. Kaikki valitukset voi tehdä hänelle, mutta onhan se niin, ettei hän ehdi katsoa kaikkien perään. Pahimmassa tapauksessa keikkalääkärit voivat käydä kuittaamassa palkkasekin ilman sitoumuksia. Riippuu paljon ammattietiikasta ja ammattitaidosta, miten ko lääkäri hommansa lopulta hoitaa. Ainahan voi valittaa tai haastaa oikeuteen :D
      Juu palataan.

      Poista
    2. ”Kuulemma monelta epäkohdalta olisi vältytty, jos resurssit olisivat samat kuin yliopistollisessa sairaalassa, jossa lääkäri näkee potilaan joka hoitokerralla”
      Mielenkiintoinen ajatus. Just olen lukenut loppuun Marja Aarnipuron kirjan. Marjan hoitona olivat vain solunsalpaajat ja jokaisen hoidon jälkeen joko oli lääkärin vastaanotto tai lääkäri soitti Marjalle kotiin.
      Sinisilmäisenä kuvittelen, että jokaisesta hoidosta maksaa kunta riippumatta sitä, onko hoitopaikka alueellinen keskussairaala tai yliopistollinen sairaala. Saavatko yliopistolliset sairaalat valtion avustuksia? Mistä resursseista on kiinni hoidon taso?
      Eräässä blogissa eräs henkilö kehui maanlaajuista hoitoa (laitoin ne kehut muistiin): ”Uskon myös siihen, että saamme parasta mahdollista hoitoa. Tämä tauti ei valikoi ja meitä hoidetaan samaan tapaan taustastamme riippumatta, yhtä hyvin napapiirillä kuin etelä-Suomessa.” Mutta alueellisen sairaalan osaston ylilääkäri kertoo muuta.
      Anteeksi pitkää kirjoitusta, mutta nyt ”vuonna 2007 päivitettyä Rintasyöpä (hoito ja seuranta) ja vuonna 2009 päivitettyä Rintasyöpä (diagnostiikka ja seulonta) Käypä hoito -suosituksia ei enää päivitetä (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/uutisarkisto): Rintasyöpää käsittelevistä Käypä hoito -suosituksista luovutaan 04.03.2013 13:55. Ymmärrän niin, että hoitoeroja nyt vain kasvaa, kun maanlaajuinen Käypä hoito-suositus muuttui paikalliseksi Käypä hoito – suositukseksi.
      Siis on oltava itsekin aktiivinen, jos jotain ei suju?

      Poista
    3. Herttinen, en tiennyt ollenkaan, että rintasyövän käypähoitosuosituksesta luovutaan :O Sithän hoito on, mitä sattuu missäkin :O apua!

      Juu itse on oltava aika perillä hoidoista. Nyt mua huvittaa, kun sain kirjallisen anteeksipyynnön konsernin johtajalta. Toimitusjohtajakin on laitettu selvittelemään mun hoitoa ylilääkärin lisäksi. Saapa nähdä, millainen on kohtelu, kun menen sairaalaan maanantaina.

      Yliopistollinen sairaala saa varmaankin valtiolta avustusta, koska se on samalla lääketieteellisen tiedekunnan opetussairaala. Siksi varmaan kaikki erityisalat on myös siellä paremmin edustettuina, ja resursseja on eri tavalla kun keskussairaaloissa. Resursseilla tarkoitettaneen tieto-taitoa, riittävää hoitohenkilökuntaa, lääkäreitä ja uusinta tekniikkaa. Sitä en tiedä, onko hoito kalliimpaa yliopistollisessa sairaalassa esim. vuorokausihoitomaksut. Jos mut olisi leikattu Helsingissä (niin suunniteltiin aluksi), olisin saanut meidän kunnalta maksusitoumuksen Helsinkiin.

      Poista
    4. Leikkaus on "kertahoito". Mutta jatkuva hoito käytännön syystä olisi parempi tehdä lähellä. Esimerkkinä on blogi "Erik vs. rintasyöpä": leikkaus Helsingissä maksusitoumuksella ja ikävä paluu alueelliselle keskussairaalalle, josta poika karkasi. Toki, syöpäpoliklinikka on TAYS:in osa, mutta jotenkin sen johtajana on PHKS:n ylilääkäri. Toistaiseksi kaikki sujuu hyvin, mutta kenelle pitäisi valittaa, jos tulee mutkia? Kohta poika kyllästyy väitteeseen, että "koska olet miespuolinen rintasyöpäpotilas, niin et saa sitä ja tätä". Olet täysin oikeassa, että parempi olisi vähän perehtyä asiaa niin, että mokia voisi välttää. Kiitos kannanotosta ja palautteestasi, se auttaa muitakin samassa veneessä olevia.

      Poista
    5. Ymmärrän kaikenlaisen kritiikin tiettyyn rajaan saakka. Siinä vaiheessa kun se estää tiedonhankinnan ja sisältää julkista disinformaatiota, alkaa harmittaa. Uskon, että myös hoitavaa tahoa.

      Tällä en tarkoita blogistia vaan ikäviä kaivelevaa jokapaikan kommentoijaa. Omaisen sairastuminen on kova pala, usein se voi olla pahempi omaiselle kuin sairastuneellle, mutta jotain rajaa myös terveydenhuollon syyttelyyn.

      Rintasyövän valtakunnalliset hoitosuositukset ovat olemassa, vaikkeivät Käypä Hoito -suosituksina. http://osallistuminen.fi/rintasyopa/index.html#/1/zoomed

      Tämän suhteen voi siis olla turvallisin mielin.

      Poista
    6. Jokainen blogi on avoin ja jokainen kertoo omasta henkilökohtaisesta kokemuksesta.
      Toisilla hoito sujuu, toisilla tulee mutkia. Ylhäällä kerrotaan johtavan lääkärin selityksistä, ja syynä on alueellisten sairaalojen resurssien pula.
      Rintasyövän käypähoitosuosituksesta luovutaan, ja se ei ole ”julkista disinformaatiota”, vaan fakta.
      ”Tällä en tarkoita blogistia vaan ikäviä kaivelevaa jokapaikan kommentoijaa.” Näyttää siltä, että lauseen takana on yhtä ahkera ”jokapaikan kommentoijaa”, joka ei salli kritiikkiä kun vain ”tiettyyn rajaan”.
      ”Omaisen sairastuminen on kova pala, usein se voi olla pahempi omaiselle kuin sairastuneellle, mutta jotain rajaa myös terveydenhuollon syyttelyyn.” Niin, sen takia esimerkkinä oli kaksi hoitopiiriä: toisessa hoito onnistuu parempi ja, yllätys, se parempi paikka oli yliopistollinen sairaala. Kyllä, alueellisen sairaalan henkilökunta tekee voittavansa, mutta kuitenkin ” hoito on, mitä sattuu missäkin”.
      Toki, hoidon suhteen voi siis olla turvallisin mielin, mutta potilaalla on oikeus saada tietoja ja osallistua hoitoprosessiin.
      ”Kuulemma monelta epäkohdalta olisi vältytty, jos resurssit olisivat samat kuin yliopistollisessa sairaalassa, jossa lääkäri näkee potilaan joka hoitokerralla.”
      ”Jokapaikan kommentoijalle”: http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/rintasyopaasiantuntijat+hylkasivat+kaypa+hoidon/a898484
      Käypä hoidon päätoimittajan Jorma Komulaisen mukaan on harvinaista, että Käypä hoito -työssä ollut isäntäyhdistys vetäytyy yhteistyöstä. Nyt suositukset on poistettu Käypä hoito -sivuilta, mikä on harvinaista.
      Mediauutiset-verkkosivulta: Säästöt pyrkivät lääkärin pöydälle, 17.1.2014 (http://www.mediuutiset.fi/keskustelutjamielipiteet/paakirjoitukset/saastot+pyrkivat+laakarin+poydalle/a960178 )
      ”Sairaanhoitopiirien talousahdinkoa on turha kaunistella kutsumalla sitä haasteeksi. Kyse on oikeasta ongelmasta. Talousahdinko on syventynyt, kun piirit ovat saaneet uusia velvollisuuksia tai käyttöön on tullut uusia, entistä kalliimpia lääkkeitä. Vanhat velvollisuudet sen sijaan eivät ole vähentyneet. Lääkärit ovat sairaanhoitopiirien ydinjoukkoa ja siksi paljon vartijoina. Kun säästöpaineet kasvavat, priorisointi alkaa vaikuttaa heidän arkityöhönsä entistä enemmän. Väistämättä sen määrä lisääntyy. Päätökset ovat vaikeita ja vaativat paljon pohdintaa.”

      Jos blogaaja hoidon suhteen olisi turvallisin mielin, hän vieläkin olisi ilman tietoja omasta sädehoidosta. Nostan hattu, että hän ei lannistu, vaan osaa olla aktiivinen ja sitkeä.

      Poista
  2. Hyvä sinä :) mä oon jotenkin aina ihmetellyt tota, että palute otetaan tommosissa instansseissa henkilökohtaisesti... ei ajatella asioita asioina, vaan otetaan nokkiinsa. Pyh... pääasia että sujuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin :D Kaipa tämä tästä iloksi muuttuu. Ihan kivan kirjeen ylilääkäri mulle kirjoitti. Moni asia selvisi nyt vasta.
      Eli rintafilettä grillaamaan :D

      Poista

Sarppa kiittää :D