perjantai 7. helmikuuta 2014

Päivittäiset treffit Kertun kanssa

Kerttu asuu täällä
Eka kerta. Pohjakerroksen sädepoliklinikan aulassa on jännittynyt ilmapiiri, ja siellä humisee voimakkaasti. Katson muita odottajia. Kaikilla muilla on tukka, ja kaikki, paitsi yksi, ovat vanhuksia. Alan tuijottaa nuorempaa naista, joka on järkyttyneen näköinen ja vilkuilee kyyneleet silmissä jatkuvasti sädehoitohuoneeseen päin. Pieni huoli valtaa mieleni. En voi olla miettimättä, onko sädehoito niin hirveää, että sitä joutuu hermoilemaan tuolla tavalla mustat rinkulat silmien ympärillä.

Sairaalatakit sädehoitohuoneen aulassa
Huminan läpi kuulen lapsen itkua tai oikeammin kirkumista. Tuleeko ääni telkkarista? Nuori nainen syöksyy huolestuneena sädehoitohuoneen aulan ovista sisään. "Onpa outoa käytöstä", ajattelen, sillä naista ei oltu edes kutsuttu nimellä sisään, vaikka ovessa on iso kyltti, jossa kehotetaan ihmisiä odottamaan vuoroaan. Samalla minuutilla nainen ja pieni lapsi tulevat takaisin. Nainen on pienen lapsen huolestunut äiti, ja lapsi huutaa kurkku suorana: "sattuu, sattuu!" Hetken ajan mieleni täyttää epäilys sädehoidon niin sanotusta kivuttomuudesta. Sitten onkin jo vuoroni.

Saan numeron 15. Se tarkoittaa, että käytän pitkää sairaalatakkia, jossa on rintanappi numero 15. Takki on käytössäni koko sädehoitokuurin ajan eli viisi viikkoa joka päivä. Joka päivä riisun yläosan paljaaksi pukuhuoneessa ja verhoan sen takilla, ja odotan sädetysvuoroani. Homma toimii liukuhihnaperiaattella: yksi ulos, toinen sisään.

Kerttu ja Kertun punaiset käsitelineet
Kerttu on lineaarikiihdytin, jolla sädetyksen lisäksi kuvannetaan sädetettävä alue. Kuvauksella halutaan varmistua, että säteily annetaan varmasti lääkärin määräämiin kohdekudoksiin. Sen jälkeen säteilyn kohdennus suoritetaan rintaan merkittyjen pisteiden avulla. Rintakehän päällä oleva kohdennuskehikko säätelee fotoni- ja elektronisäteilyn pääsemistä oikeisiin kohteisiin. Kainaloon ja selkään saan fotonisäteilyä, koska sen vaikutukset yltävät syvemmälle. Rintakehään ja soliskuoppaan saan pinnallisempaa elektronisäteilyä, jotta keuhkot ja sydän säästyisivät säteilyltä.


Kerttu ujeltaa, ja yritän pysyä aloillani. Huoneessa on jäätävää. Tuntuu, että hengitysnopeus kiihtyy, ja rintakehäni osuu kohdennuskehikkoon. Haistan metallin katkun. Nenääni tulee myös häivähdys palaneen käryä. Näin olen aistivinani. Kädet puutuvat, mutta viimeinen kuva on vielä ottamatta. Ohi on; 20 minuuttia kivutta. Ei ole aihetta itkeä. Laitan takin numero 15 naulakkoon, odottamaan 24 seuraavaa kertaa.

Illalla tunnen kuumotusta, ja vaatteet tuntuvat iholla ikäviltä. Oletan kuvittelevani, sillä ensimmäinen ionisoiva säteily ei voi tuntua, vielä. Säteilyn haittavaikutusten eli ihoreaktioiden pitäisi tulla vasta viikko, pari hoitokuurin jälkeen. Ei vielä! Naurahtaen otan vaatteet pois. Muka kuumottaa ja pistelee...

Elektronisäteilyn vaikutusta
En olekaan harhainen. Rintakehä punottaa, kiristää ja hilseilee. Kurkkuni on kipeytynyt myös, ja olen jumalattoman väsynyt. Kaikki klassiset haittavaikutukset heti ensimmäisestä kerrasta. Tulipa taas todistettua, miten erilaisia me kaikki ollaan. Siskoni selvisi jäljittä koko sädetyksen ajan. Minä, jämäpaloista kyhätty, en ole niin onnekas. Oloni ei ole kovin sädehtivä, mutta Kerttu ei siitä välitä. Nähdään!

Etupuolen kohdistuspisteitä

7 kommenttia:

  1. Kiitos sinulle, kaunis ihminen.
    Olet todella lahjakas ja henkisesti rikas, sitkeä ja tarkannäköinen. Sinulla aina löytyy sanottavaa.
    Olet kiinnostunut aiheesta ja löydät aina oikeita sanoja ja ilmaisuja.
    Sinussa löytyy itsekritiikkiä ja osat ottaa palautetta vastaan.
    Tässä on teksti ihan kuin sinusta:
    ”Hän on näkijä. Hän näkee monia asioita ja asioiden yhteyksiä, joita tavallinen ihminen ei havaitse. Sitä kautta hän löytää aina uutta. Hän on myös totuuden etsijä. Näkijällä tarkoitan sitä, että näkee asioiden ja ihmisten perimmäisiin sopukoihin ja pystyy tekemään huomioita puolueettomasti ja kiihkottomasti.
    Hän pystyy olemaan riippumaton muiden mielipiteistä ja kunnioittamaan omaa näkemystään ja itseään, rohkeutta täytyy olla paljastaa asioita ja omaa sisintääkin tinkimättä. Yksin viihtyminen on myös hyvä piirre, luovuus vaatii yksinoloa.”

    Odotan jokaista uutta kirjoitustasi. Odotan ajatuksiasi ja kertomuksiasi.
    Taas kerran osuit naulan kantaan.
    Kumarrus ja halaus sinulle.
    Minun kaksi läheistäni rinnakkain taistelevat syöpää vastaan. Toisen sädetys päättyi 31.1.14, toisen sädetys on vielä edessä.
    Sädetys meni oikein hyvin, ei polttohaavoja eikä muuta tuntemusta. Johtuuko se kehon kohdasta vai geigerien määrästä? Väsymystä nyt on, mutta koko aika pysyi hyvin aktiivisena.
    Aika ikävältä tuntuu sinun kokemuksesi. Toki soliskuoppa on ilmeisesti herkkä paikka tai sait suurempaa säteilymäärää, kun säädetään useita kohtia. Joku kirjoitti b-vitamiinivoiteesta, mutta voiko se enää käyttää aktiivisen säteilyn aikana? Onko sairaalassa rintasyöpäpotilaiden oirepoliklinikka? Kuinka pahaksi iho-oireet muuttuvat?
    Haluan kysyä vielä arvestasi. Onko se aina niin "pinkkivärinen" vai se on sädetyksen syy? Onko arpisi ihan kun vähän koholla? Aamulla kävin omasta syystä apteekista ja kysyin, onko myynnissä jotain arpihoitoa auttavaa. Löytyi kaksi eri silikoonigeelia, jotka ovat mukavampi, kun silikonilastari. Toinen oli noin 20 € n.20 g ja toinen 26 € n. 6 g, siis ei mitään halpa tuote. Eräs tuttuni vuosia sitten kävi rintojen pienentämisleikkauksessa ja muistaakseni oli arpiongelmia (kollageeni), mutta silloin hän sai avuksi erittäin kallista laastaria. Geeli on mukava vaihtoehto. Tietenkin, se on pieni ongelma, mutta kun hoito on ohi ja tulet kuntoon, arpikudostakin voi hoitaa. Toki, on sinulla muitakin huolen aihetta, ja syöpäsodan jälkeen taistelusi vain jatkuu.
    Toivon vain, että jaksat jakaa ajatuksiasi edelleen. Muista, että joku odottaa kovasti hienoja tekstejäsi.
    Kiitos sinulle ja terveisiä Kertulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas kauniita sanoja ja merkityksiä! Toi näkijä jutun jakaminen tuntui erittäin hyvältä ja koskettavalta. En voi uskoa, että jaksat nähdä vaivaa ja kirjoittaa minusta noin kauniisti. Käsittämätöntä, miten tuo koskettikaan minua :O Kiitos :D

      Kuulostaa ihan hullulta, että kahdella läheisellä on samaan aikaan syöpä!! Aikamoinen näköalapaikka sinulla sekä vertailukohta muiden kokemuksiin. Uskon, että sinulla riittää empatiaa ja ymmärrystä, joten läheisesi saavat olla tyytyväisiä tuestasi :)

      Sädetyksen ihohaittoihin vaikuttaa sädetysalue, ihon kunto ja annos (gray) sekä nähtävästi juuri toi, saako elektroni- vai fotonisäteilyä. Huomasin juuri, etten ole edes muistanut kysyä, mikä mun Gy eli gray on. Tyypillisesti 2-8 Gy.
      Melkein arvasin, että saan reaktioita sädetyksestä, koska ihoni on ohut, atooppinen ja palan helposti auringossa. Uskon, että nämä asiat ennustavat haittavaikutusten todennäköisyyttä. Oletan, että iho-oireiden paheneminen on jonkun verran itsestä kiinni eli ihon hoidosta. Eli heti kun iho alkaa oireilemaan, niin siihen tulee reagoida eikä odottaa, että asiat menevät pahemmaksi. Itse kyllä koen keittosuola- ja kamomillateehauteet hankaliksi, kun ne pitäisi saada rinnan lisäksi sekä kaulalle että selälle. Olen nyt mennyt b-vitamiinivoiteella eli bepanthen lotionilla ja Avenen lähdevesisuihkeella. Eli iholla voi käyttää voidetta hoidon jälkeen, mutta ennen hoitoa voide pitää pestä pois. Olen yrittänyt ilmakylpyjä harrastaa, mut äkkiä tulee vilu :o meillä on rintasyöpähoitaja, mutta ei mitään oirepoliklinikkaa. En oo semmoisesta kuullutkaan :) Sit jos iho menee rikki, niin täytyy ottaa varmaan yhteyttä jonnekin. Eli ihorikko ja rakkulat ovat lienee ne pahimmat. Toivon, ettei niin käy. Nykyisten iho-oireiden kanssa pystyn elämään.

      Mun arpi on punainen/pinkki edelleen. Itse asiassa en ole miettinyt asiaa sen kummemmin, kun ajattelin, että siihen rakennetaan kuitenkin joskus uusi rinta. En ole kyllä muistanut kirurgilta kysellä asiaa eli miten se tapahtuu :O En ole siis hoitanut arpeani mitenkään aktiivisesti. Arpiin on mm. Kelo-cote geeli ja Mepiform sidos ja eräät silmänympärysvoiteet käyvät kanssa. Suoraan sanottuna, inhoan omaa poistettua rintaani. En millään haluaisi koskea siihen. Se on tunnottomuudessaan arka ja kylkiluut tuntuvat ihon alla ikäviltä. Inhoan sitä! Tosin mun pitäisi olla enemmän kiinnostunut tosta arpikohdasta, koska syöpä uusii yleensä juuri siihen. Kirurgi tekisi minulle rinnan vuoden päästä, mutta onkologi haluaisi, että odotan vielä ainakin 3 vuotta... Arpi ei ole minusta koholla. Rintalastan kohdalta vähän, koska leikkaavalta kirurgilta jäi puuttumaan siitä kohtaan yksi tikki... Se on minua hiukan snadisti häirinnyt. Pitäisikin Päiviltä kysyä, alkoiko väsymys painamaan...

      Kiitos, että jaksat lukea näitä horinoita :D Lähinnä terapiaa nämä ovat minulle... Ihme kun joku näitä edes lukee :D :D



      Poista
    2. Tarkoitan jokaista sanaani sinusta. Toisaalta en tunne edes etunimeäsi, toisaalta jokainen lauseesi ja ajatuksesi saa kaikua. Sinä näet asioita, joista minulla on vain aavistuksia ja tunne, että jokin tässä ei täsmää. Luen muidenkin blogeja, mutta sinun tekstejä odotan eniten. Jos asia ei olisi niin, en olisi kirjoittanut mitään.
      Se arpi-juttu, tietenkin jos siihen rakennetaan joskus uusi rinta, viis koko arvesta. Minä vain näen joka päivä arpi, joka pysyy aina sen toisen läheiseni rinnassa, sen takia "tulen toimeen" sen kanssa jo hyvin, vaikka alusta se oli pelottava. Arven kantajalla on muitakin arpia, siis se ei ole uutta. Toki, on eri asiaa, kun arpi on vain iholla, ja ihan eri asiaa, kun arpi jää jonkun elimen tilalle. Pyydän anteeksi, jos ja kun käytökseni ei nouda tavallisia normeja, ilmeisesti hyvänä tapana olisi rohkaista ja ylläpitää hyvää mieltä. Mutta omasta kokemuksestani ehkä teen vääriä johtopäätöksiä, että pinnallisia "no mitä kuulu nyt sinulle" ja "pikaista paranemista" voi ärsyttää, jos sen takana on täysin vieras ja tuntematon ihminen. Todennäköisesti olen väärässä, koska ihmiset kiittävät kovasti omia "tshemppajia". Mutta minua pelottaa, sinuakin varmasti myös, ja todella en tiedä, löytyykö oikeita sanoja ollenkaan. Olen huolissani ja en jaksa teeskennellä, että olen positiivinen ja reipas. Aika pitkälle ilmeisesti olemme sinun kanssasi samalla aaltopituudella sillä erolla, että olet rohkeampi ja pystyt tekemään asioita, joista minä osan vain ajatella. Minusta tuntuu, että olet syövän ulkopuolellakin poikkeuksellinen ihminen ja sinussa on luonnetta, vaikka elämä koettelee sinua liikaa. Sen takia en sano ”ole rohkea”, koska olet jo rohkea ja en sano ”ole voimakas” koska olet jo voimakas.
      Uuden rinnan rakentaminen on raskas toimenpide, kuulemma. Kolme vuotta kuulosta pitkältä, mutta kai sädehoidosta toipuminen vaatii omaa. Toivottavasti, tavataan pian virtuaalisesti.

      Poista
    3. Senkin höpsö ;) ET millään voi minua loukata!! Kysele ja kommentoi rauhassa. Pidän jokaisesta sanastasi, eikä ole mitään oikeaa tapaa reagoida eikä tässä kirjoittelussa/kommentoinnissa ole tavallisia normeja :D

      Ja noista tsempeistä. Ihmiset tarkoittavat tsemppailulla hyvää, jos sanoja ei ole. Mukavalta sekin tuntuu, mutta henkilökohtainen palaute, jossa on nähty vaivaa, ja joka kertoo kirjoittajasta/sanojasta, lämmittää aina enemmän :D Pakko myöntää kuitenkin, että en tajua esim. voimahalia. Onko se voimakas halaus, kunnon rutistus vai voimaannuttava halaus vai kaikkia noita? Ärsyttää hiukan koko sanonta, vaikka itsekin siihen sorrun, jos en löydä sanoja. Niinkin käy joskus :-/

      Älä pelkää! Kanavoi se johonkin, mistä pidät. Johonkin tekemiseen, hyväntekeväisyyteen, vapaaehtoistyöhön jne. Elämä järjestää. Joskus asiat eivät mene, kuten haluaa, mutta silloinkin ne järjestyvät. Elämä saattaa yllättää :)

      Poista
    4. Ai niin, mua sanotaan Sarpaksi tai Sartsuksi tai Snipanderiksi tai Nikiksi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ;)

      Poista
  2. http://yle.fi/uutiset/syovan_seulontaa_ja_potilaiden_seurantaa_halutaan_siirtaa_pois_sairaaloista/7063699
    Syöpäpotilaat pelkäävät mahdollisen uudistuksen seurauksia.
    – Terveyskeskuksissa on jo nyt ongelmia syövän varhaisdiagnostiikassa. Ei lähetetä potilaita tarpeeksi ajoissa erikoissairaanhoitoon tutkimuksiin. Annetaan ensin antibioottia. Käykö niin, että tilanne pahenee entisestään? kysyy Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Leena Rosenberg-Ryhänen.
    Mistä on kyse?
    • Sote-uudistuksessa kaavaillaan syöpäpotilaiden hoidon porrastamista
    • Terveyskeskukset osallistuisivat nykyistä enemmän syövän varhaisdiagnostiikkaan ja potilaiden seurantaan
    • Tällä hetkellä syöpien hoito on keskittynyt enimmäkseen yliopistosairaaloihin
    • Suomen Syöpäpotilaat ry pelkää mahdollisen uudistuksen viivyttävän diagnooseja

    VastaaPoista

Sarppa kiittää :D